Pyhä state of mind

aaad498f-d758-49ec-8458-32718789ed0b

Hiihtoloma Lapissa on ollut mulle ja Antille perinne jo kolmetoista vuotta. Lapsuudessa kävin Lapin hiihtokeskuksissa satunnaisesti kavereiden perheiden ja serkkujen kanssa, mutta varsinainen Lappimatkailu perheen kanssa ei ole kuulunut mun lapsuuteen. Äidin kanssa käytiin kuitenkin talvisin aina muutaman kerran mäessä, joten laskettelu on ollut kiinteä osa mun lapsuuden talvia erityisesti sen jälkeen kun yläasteella sukset vaihtuivat lautaan. Teini-iässä kaikki talviviikonloput vietettiin aina kavereiden kanssa mäessä. Siksi olikin jackpot, että Antti on myös laskija sielultaan, joten yhteisen perinteen luominen oli molemmille luontevaa. Hiihtolomasta onkin tullut meille se ”pyhä” loma, jota ei esimerkiksi ole kertaakaan käytetty remontoitiin, vaikka aikalailla kaikki muut lomat ovat joutuneet remontin uhreiksi.

IMG_0026.JPGKuva: Mika Ilvesmäki

Ensimmäiset vuodet kävimme hiihtolomalla Iso-Syötteellä, joka oli lähin tunturialue. Tämä siksi, että Emppu-koiramme oli maailman huonoin autossa matkustaja ja mitä lyhyemmäksi automatkan pystyi lyhentämään, sitä parempi. Siinä vaiheessa kun Emppu siirtyi nauttimaan elämästä vihreämmille niityille, me vaihdoimme tunturin Pyhään, emmekä ole kyllä hetkeen mihinkään muuhun vaihtamassa. Pyhätunturin vapaalaskualueet, rinneprofiilit, rauhallisuus (ei teinien bilemesta) ja se, että autoa ei tarvitse koko viikon aikana käynnistää vaan kävellen pääsee joka paikkaan, ovat ne kriteerit, jotka meidät tänne tuovat vuosi toisensa jälkeen. Tämän reissun jälkeen arvostan myös perherinteiden olemassaoloa ja loistavaa profiilia, sillä Tilda 2v. innostui toden teolla laskemisesta. Lasten rinteestä aloitettiin, mutta kahden päivän jälkeen vaihdettiin jo perherinteisiin, koska neidillä ei riittänyt motivaatio enää lasten rinteeseen. Loman viimeisenä päivänä noustiin Tildan kanssa jo Pyhäexpressillä tunturin huipulle ja vietettiin viimeinen laskupäivä eturinteissä.

IMG_0045.JPGKuva: Mika Ilvesmäki

4da0c166-1422-4914-8588-3f1b259d9c3a

Tämän reissun suurin oivallus tuli yhtenä laskupäivänä kun nousimme hississä kaikki kolme ylös perherinnettä: miten mahtavaa on harrastaa koko perheen kanssa! Samalla myös tajusin, että nyt ollaan todellakin jo niillä nurkilla kun Tildan kanssa voi alkaa yhdessä kaiken näköistä tekemään. Lapsen vilpitön oppimisen halu ja innostus on jotain sellaista, että siihen haluaa hetkeäkään epäröimättä vastata ja opettaa lisää. Ensimmäisen perherinnepäivän jälkeen Tilda oli niin vilpittömän iloinen uudesta taidostaan, että pulkkamäen viehätys tuli samalla kuopattua. Miksi mennä pulkalla jos voi mennä suksilla kovempaa?

IMG_0042Kuva: Mika Ilvesmäki

Pyhä ei siis pettänyt tänäkään vuonna. Viikko vierähti niin rinteessä kuin ladulla, muutaman hyvän kirjan parissa ja lomamoodissa ihan mitä vain syöden. Hiihtoloman huolettomuus ja ulkoilmassa olemisen rajattomuus koukuttavat, ja nämä ovat itselleni ne seikat, miksi tänne palataan vuodesta toiseen. Myöskään tunturin hiljaisuutta ei voi väheksyä. Se tunne kun olet kirjaimellisesti olemassa vain omien ajatustesi kanssa, on lähes meditoivaa ja erittäin voimaannuttavaa. Tälle on olemassa myös oma nimityksensä: Pyhä state of mind.

4f61ecf2-f49a-45cb-8f1e-30e919e4b6ae

Liikunnan asiantuntijat ja ”asiantuntijat” – kuka on kuka?

departure-2405991

Olen pitkästä aikaa taas aloitellut pikku hiljaa tutkimusartikkeleiden kirjoittamista ja siinä samalla olen lukenut paljon liikunta-alan tutkimuksia ja tutkimusaiheeseeni liittyvää kirjallisuutta. Yksi mielenkiintoinen tutkimus tuli vastaan selatessani uusimpia Liikunta & Tiede-lehden numeroita. Riikka Turtiainen tarkasteli tutkimuksessaan suomalaisten naisten fitnessblogeja ja asiantuntijuuden rakentumista niissä. Tämä aihe sai ajankohtaisuudellaan minut taputtamaan käsiäni yhteen. Olen viimeisen puolen vuoden aikana lukenut toinen toistaan merkillisempiä ”liikunnan ammattilaisten” blogikirjoituksia, joissa liikunnan (ja usein myös ravitsemuksen) ammattilaiseksi on pätevöidytty treenaamalla oma keho vähärasvaiseksi ja lihaksikkaaksi. Mitäpä muuta liikunnan asiantuntija tarvitseekaan kuin treenatun kehon?

Liikunnan asiantuntijuus on itse asiassa kaikkea muuta kuin se oma treenattu keho. Ihan oikea asiantuntija ymmärtää sen monisyisen ilmiökentän, jonka äärellä ollaan kun puhutaan ihmisen terveydestä, kehosta ja sen liikuttamisesta.  Asiantuntijaa ja ”asiantuntijaa” ei erota toisistaan koulutus, sillä se ei vielä takaa mitään vaikka antaakin viitteitä tiedon ja ajattelun äärellä vietetyistä vuosista. Sen sijaan asiantuntijan ja ”asiantuntijan” erottaa toisistaan ilmiöön perehtyminen ja halu ymmärtää ilmiötä kaikilta mahdollisilta kanteilta. Ymmärryksen ja tahtotilan lisäksi heidät erottaa myös kyky ajatella ja ymmärtää syy-seuraussuhteita. On melko erikoista, että ihmiset ottavat ruokaohjeita vastaan ihmisiltä, joilla ei ole mitään muuta meriittiä kuin oma rasvaton, lihaksikas keho ja kahden kuukauden kirjekurssi. Se olisi vähän sama kuin menisimme lääkärille, jolla ei ole koulutusta, mutta hän on onnistunut pysymään itse terveenä jo kaksi vuotta. Tai menisimme kampaajalle, jolla ei ole koulutusta, mutta, joka osaa tehdä upeita kampauksia ainakin omiin hiuksiinsa.

dumbbells-2465478

Liikunnan ja terveyden ilmiökentällä kyse on rahasta ja siksi tilaisuus niin sanotusti tekee varkaan. Ihmisten ylipaino, pahoinvointi ja tyytymättömyys omaan elämään luovat sellaiset markkinat, että toimeen tekee mieli tarttua vähän vähemmälläkin ymmärryksellä. Ihmiset ovat valmiita maksamaan satoja euroja jos heille luvataan nopeita tuloksia painon pudotuksessa ja lihasmassan lisäämisessä. Jokainen todellinen liikunnan asiantuntija ymmärtää, että ei ole oikotietä onneen. Jos kilot on hankittu vuosien jopa vuosikymmenten kuluessa, ei niistä ole järkevää hankkiutua eroon kuudessa viikossa. Ja oleellisinta tässä on se, että kyse on paljon muusta kuin pelkistä kiloista. Oma mieli pitää kääntää ihan eri asentoon ja todennäköisesti joitain menneisyyden asioita pitää käsitellä, jotta päästään siihen ytimeen, miksi ihminen on lihonut 30kg viimeisen kymmenen vuoden aikana. Se, mikä näyttäytyy meille ylipainoisuutena, saattaa olla oire jostakin sellaisesta kokemuksesta/tapahtumasta tai ongelmasta, jota mieli ei ole käsitellyt. Siitä syystä pelkän oireen hoitaminen johtaa vuosien painon kanssa jojoiluun, joka huonontaa entisestään ihmisen käsitystä itsestään ja omasta kehokokemuksestaan.

Kehokokemus ja ihmisen oma kehollisuus on koko liikuntabisneksessä lähtökohta, joka tulisi ymmärtää. Ilmiönä se on myös niin monisyinen, että pelkät omat kokemukset eivät välttämättä riitä. Nämä omat kokemukset ovatkin blogimaailman hienous ja samalla kirous. Bloggaajat ovat pitkälti kokemusasiantuntijoita, jotka kirjoittavat eri asioista pohjautuen omiin kokemuksiinsa. Bloggareiden omat kokemukset sellaisenaan ovat arvokkaita ja mielenkiintoisia lukea. Itse henkilökohtaisesti haen apuja blogeista kun etsin sopivia lastenvaunuja tai pohdin, mitä kasvorasvaa seuraavaksi kokeilisin. Silloin kun on kyse terveydestä, hankin tietoni niiltä ihan oikeilta asiantuntijoilta. Luonnollisesti bloggareista löytyy niitä ihan oikeitakin asiantuntijoita, jotka yhdistävät tiedon, omat kokemuksensa, ajattelunsa ja kykynsä teksteiksi.

Näitä oikeita asiantuntijoita on toisinaan melko vaikea kuunnella, koska he eivät lupaa mitään nopeaa oikotietä yhtään mihinkään. Luin viime viikolla yhden fitnessbloggaajan tekstin jossa hän paitsi myi omaa painonpudotusverkkokurssiaan (tuloksia kahdessa viikossa) myös soimasi ylipainoisia ihmisiä laiskuudesta ja liikkumattomuudesta ”lähtekää nyt ihmiset vaan liikkeelle”-tyyppisesti. Lisäksi teksti oli täynnä lauseita, jotka alkoivat sanoilla ”mun mielestä”. Tämänkaltainen ajatuksen juoksu pohjaa nimenomaan kirjoittajan omaan subjektiiviseen kokemukseen liikunnasta ja omasta painon pudotuksesta, ja joka on yhtenä subjektiivisena kokemuksena arvokas sellaisenaan. Pelkkä kokemus ei kuitenkaan riitä kun puhutaan liikunnan asiantuntijuudesta tai mistä tahansa muusta asiantuntijuudesta.

Liikuntaan, ihmisen terveyteen ja kehoon liittyvien ilmiöiden tulkitseminen pelkkien omien kokemusten ja mustavalkoisesti vain lihasmassan, rasvan ja hapenottokyvyn näkökulmasta saattaa pitkällä aikavälillä luoda enemmän pahoinvointia kuin hyvinvointia. Netti on pullollaan kirjoituksia aiheesta kuin aiheesta. Kirjoittajia ja heidän tekstiensä sisältöjä on mahdoton kontrolloida (lakipykälien rikkoutuessa helpompi), mutta me lukijat voimme päättää miten lukemaamme suhtaudumme ja minkälaista tietoa arvostamme. Meillä lukijoilla on valtava vastuu. Meidän tehtävämme on päätellä kuka on kuka.

Kuvat: Pixabay